You just have to give more rope. Loosen the tether,

Light goes into the quagmire and the ground is moist

all year round, smog in his eyes and

ash in his lungs, starflower, speedwell-knee.

Hush, little baby, little sparkle, kilometres of shore

burn into snuff, Light has personal rights

and the support of the community, he is a tiny fire.

All day long I spooned sand under the sky,

wind chasing the lambs, branches dancing in the wind,

all day long I rocked the cradle, played by the weeping willow.

Just give more rope, black rope and white rope,

further off, the shore has burned bald,

Light has to go there, it’s the only route

and the only possibility. There he goes, as sure as he lives,

the power of community, of common lust,

that time we picked the frail twinflower, Light, do you remember

how it softened in our pockets and was rubbed away.

© translated by Kelly Lenox

On vain annettava köyttä. Löysättävä liekaa,

Valo menee suonsilmään ja maa on kostea

kautta vuoden, savusumut silmissä ja keuhkot

tuhkassa menee, metsätähti, tädykepolvi.

Tuuditan tulisoroista, rantaa palaa karrelle

kilometrikaupalla, Valolla on yksilön oikeus

ja yhteisön tuki, hän on pieni valkeainen.

Aamusta iltaan lusikoin hiekkaa

taivaan alla, tuuli ajoi lampaita,

oksia tanssi tuulessa, aamusta iltaan

liekutin, leikin, vaulussa vemmelpuun.

Anna enemmän köyttä, mustaa, valkeaa,

ranta on kauempaa palanut paljaaksi,

sinne Valon on mentävä, ainut reitti

ja mahdollisuus. Sinne se menee niin taatusti

kuin elää, yhteisön voima, yhteinen himo,

kerran poimittiin se hentoinen vanamo,

kyykittiin sammalissa, muistatko Valo

miten se taskussa pehmeni ja hiertyi pois.

© Johanna Venho, Tässä on valo (WSOY, 2009)