Here is Light, he is wandering in the archipelago,

along the lace-like coast, along the edge of baked

pancakes. Here is Light, he is

a transparent child, he is tattered along the edges

and takes the journey, a full-blown raft, jollyboat trusting the wind.

He’s not conscious at all. In his thoughts

he tastes the green algae on the beach stone,

cleans his teeth with saltwater. Knee-deep

Light wades and rushes stitch his thighs

and at the end of the dock floats the lumpy spoiled porridge,

he reaches out towards it, translucent and windowy child,

easier to interpret than a mirror or handwriting,

he stretches forward pulled by a greater power,

undercurrent? sea wind? or is that the way he trips

into knowledge, i just meant to dip a little, what is happening to us?

 


Explanation: Light is also a name of a child in this book. Valo, “light”, can actually be a person’s name in finnish, though it is not a common name. Through this book walks a child called Light.

© translated by Kelly Lenox

Tässä on Valo ja hän retkeilee saaristossa:

rannikolla joka on pitsimäistä, paistuvien

räiskäleiden reunaa. Tässä on Valo, hän on

läpinäkyvä lapsi, hän on reunoista repaleinen

ja lähtee matkaan, puhallettu lautta, tuuleen luottava jolla.

Hän ei ole lainkaan tietoinen. Mietteissään

hän maistaa viherlevää rantakiven päältä,

puhdistaa suolavedellä hampaat. Polviin saakka

Valo kahlaa ja kaislat neulovat reisiä

ja laiturin päästä alkaa kokkareinen paha puuro,

sitä kohti hän kurkottaa, kuultava ja ikkunainen lapsi,

helpompi tulkita kuin peili tai käsiala,

eteenpäin kurkottaa suuremman voiman vetämänä,

pohjavirran? merituulen? vai noinko hän horjahtaa

tietoon, meinasin vaan pulahtaa, mitä meille tapahtuu?

© Johanna Venho, Tässä on valo (WSOY, 2009)